Suomen kylien kattojärjestö on nostanut pöydälle kauaskantoisen ajatuksen, joka voi muuttaa suomalaisen työelämän ja aluekehityksen suunnan perusteellisesti. Kyseessä on aloite kansallisen etätyöstrategian laatimiseksi, jossa etätyötä ei nähdä ainoastaan pandemian jäänteenä tai työntekijän etuna, vaan osana Suomen seuraavaa suurta menestystarinaa. Järjestö on huomauttanut, että maamme ainutlaatuinen maaseutumaisuus ja jo olemassa oleva digitaalinen kypsyys luovat ihanteelliset puitteet nousta Euroopan johtavaksi etätyön mallimaaksi. Etätyö mahdollistaa todellisen alueellisen tasa-arvon, missä sujuva ja omannäköinen elämä on mahdollista aivan kaikkialla Suomessa.
Keskustelun suunta ja tarve yhteiselle tahtotilalle
Etätyöstä käytävä keskustelu on viime aikoina ollut monin paikoin tarpeettoman polarisoitunutta, jopa poliittisesti värittynyttä, muistuttaa Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen. Tästä syystä hän toivoo näkevänsä nykyistä enemmän yhteistyötä ja aidosti yhteistä tahtotilaa työn tulevaisuudesta käytävässä dialogissa. Pitäisi muistaa, että työn tuottavuutta ei mitata toimistossa kulutetuissa tunneissa, vaan sillä konkreettisella arvolla ja tuloksilla, joita työntekijät saavat aikaan. Tarve yhteiselle strategialle on ilmeinen, jotta Suomen täysi potentiaali etätyön ja monipaikkaisen työn saralla voitaisiin lunastaa.
Louhelainen korostaa, että kyseessä on pohjimmiltaan asennekeskustelun sijasta osaamisen ja johtamisen kehittämisen kysymys. Etätyö asettaa uudenlaisia vaatimuksia niin esihenkilötyölle kuin työntekijöiden omille itsensä johtamisen taidoille, joka on uuden ajan työelämässä entistä merkittävämpi taito. Sen sijaan, että moititaan työntekijöitä heidän työtavoistaan, on aika investoida uusiin johtamisen malleihin ja työkulttuuriin, joka perustuu luottamukseen ja joustavuuteen.
Järjestön mukaan valtion, työmarkkinajärjestöjen, yritysten, kuntien, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen tulisi istua saman pöydän ääreen luomaan kansallisia suuntaviivoja. Tällainen kansallinen strategia muodostaisi selkeän perustan sille, miten ja missä suomalaiset voivat työtään jatkossa tehdä. On tosiasia, että digitalisaatio ja etätyöskentelyn mahdollistama kehitys ohjaavat ihmisten käyttäytymistä ja toiveita kohti paikkariippumattomuutta.
Elinvoimaa koko maahan ja kestävää kehitystä
Etätyöllä on suora ja myönteinen vaikutus Suomen alueelliseen tasapainoon ja elinvoimaan, joka ulottuu kaukokuntien pienimpiin kyliin asti. Etätyö tarjoaa konkreettisia ratkaisuja muun muassa maaseutukuntien tyhjeneviin kiinteistöihin, luoden mahdollisuuksia uudenlaisille yhteisöllisille etätyökeskuksille, eli hubeille. Nämä keskukset voivat toimia yrityshautomoina ja kohtaamispaikkoina, lisäten yhteisöllisyyttä ja alueen houkuttelevuutta. On tärkeää ymmärtää, että etätyön mahdollisuuksien kaventaminen peläten kaupunkien keskustojen näivetystä on keinotekoista ja jarruttaa luonnollista kehitystä.
Suomen Kylät ry:n visio maalaa kuvan elinvoimaisesta Suomesta, jossa työn tekemisen tavat aidosti tukevat ihmisten arkea, yritysten menestymistä ja samalla edistävät kestävää aluekehitystä. Etä- ja hybridityö vahvistavat alueellista tasa-arvoa, turvaavat elinvoiman koko maassa, hillitsevät maaseudun muuttotappiota ja vähentävät samalla ilmastopäästöjä lyhentämällä työmatkoja.
Louhelainen toteaa, että vaikka etätyö ei sovikaan jokaiselle alalle, on järjestössä tehty sitä menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan. Tämä antaa heille vahvan pohjan esittää, että Suomi voi näyttää muulle maailmalle esimerkkiä toimivassa ja hyvin johdetussa etätyössä. Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa, ja juuri tässä piilee meidän erityinen kilpailuetumme. Meillä on kaikki edellytykset osoittaa, miten etätyö voi vahvistaa sekä maaseudun että kaupunkien elinvoimaa, ei toisiaan vastaan asettamalla, vaan yhteistyössä ja toisiaan tukien.
Etätyö edistää hyvinvointia ja kokonaisturvallisuutta
Etätyön tuomat hyödyt ulottuvat yksilön työhyvinvoinnista aina yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen asti. Ihmisille tarjotaan mahdollisuus rakentaa hyvää ja omannäköistä elämää kaikkialla Suomessa, mikä lisää työntekijän autonomiaa ja joustavuutta arjessa. Työmatkojen poistuminen säästää aikaa ja rahaa, mutta myös vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia. Tämä on merkittävä panostus paitsi yksilön jaksamiseen, myös laajemmin kansantalouden tehokkuuteen.
Kansallisen etätyöstrategian laatiminen ei ole täysin uusi ajatus, sillä se oli mukana jo aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toteuttaman MATTI-hankkeen politiikkasuosituksissa, joka päättyi vuonna 2022. Suomen Kylät ry nostaa esityksen uudelleen keskusteluun, sillä näkymä siitä, että etätyö elävöittää kyliä, tuo työtä ja uusia asukkaita pieniin kuntiin, on liian arvokas ohitettavaksi. Samalla tämä on panostus myös kokonaisturvallisuuteen, hajauttamalla osaamista ja elinvoimaa koko maahan.
Etätyön vakiintuminen on jo muuttanut suomalaista työelämää pysyvästi. Jopa 40 % suomalaisista voi tehdä etätyötä, ja luvut ovat olleet EU-maiden kärkeä. On kuitenkin tunnistettava, että etätyö tuo mukanaan myös omat haasteensa, kuten työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtymisen, ergonomian puutteet ja riskin työyhteisöstä eristäytymiseen. Juuri siksi tarvitaan kansallinen strategia ja yhteiset ohjeet, jotka auttavat organisaatioita ja työntekijöitä hallitsemaan näitä riskejä.
Etätyön keskeiset hyödyt kansallisella tasolla:
- Alueellisen tasa-arvon ja elinvoiman vahvistuminen: Työpaikat eivät ole enää sidottuja suuriin kaupunkikeskuksiin, mikä mahdollistaa asuinpaikan valinnan työn sijainnista riippumatta.
- Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden potentiaalinen kasvu: Työntekijät kokevat usein suurempaa autonomiaa ja paremman työn ja muun elämän tasapainon, mikä voi nostaa tuottavuutta.
- Kustannussäästöt ja ympäristövaikutukset: Vähentyneet työmatkat säästävät aikaa ja rahaa sekä pienentävät hiilidioksidipäästöjä. Myös yritysten toimitilakustannukset voivat laskea.
- Osaajapulan helpottuminen: Paikkariippumaton rekrytointi avaa yrityksille ovia löytää osaajia koko maasta, tai jopa ulkomailta.
- Kokonaisturvallisuuden paraneminen: Toimintojen hajautuminen ympäri maata tukee kriisinkestävyyttä ja yhteiskunnan häiriönsietokykyä.
Järjestöt ja asiantuntijat kehottavatkin nyt hallitusta ottamaan ohjat käsiinsä ja luomaan perustan tulevaisuuden työlle, joka kantaa hedelmää koko Suomessa. Tästä mallista hyötyvät kaikki suomalaiset – asuivat he sitten kaupungissa tai maaseudulla.
