Geopoliittiset jännitteet, inflaatio ja epävarmuus ovat luoneet myrskyisän toimintaympäristön kaupan alalle. Vaikka ostovoiman hienoinen paraneminen onkin luonut toiveita paremmasta, kaupan kasvuun joudutaan edelleen odottamaan. Kaupan liiton tuoreen ennusteen mukaan käännekohta siirtyy vuoteen 2026, jolloin kuluttajien luottamuksen odotetaan palaavan. Tämän vuoden kauppatilannetta värittävät vielä varovaisuus ja myynnin määrän kutistuminen. Kylmä ja sateinen alkukesä söi kauppiaiden myyntiä niin päivittäistavara- kuin erikoiskaupassakin, pakottaen monia varhaisiin alennusmyynteihin. Tämä heikentää etenkin pienten erikoisliikkeiden kannattavuutta.
Epävarmuutta ovat luoneet myös maailmanpoliittiset tilanteet, tullipolitiikan heilahtelut sekä heikkenevä työllisyystilanne. Tukkukaupan osalta toiveita on kannatellut teollisten investointien ja asuinrakentamisen pohjien saavuttamisen odotukset. Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuitenkin vakuuttaa, että käännettä ei ole peruttu. Hänen mukaansa ostovoiman paraneminen alkaa vähitellen näkyä myös kaupassa, vaikka pitkään jatkunut epävarmuus ei hetkessä katoakaan. Alentunut korkotaso tarjoaa kuitenkin kaupan yrityksille mahdollisuuden investointeihin, mikä lopulta parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Kaupan murros ja huono suhdanne leikkaavat työllisyyttä
Kaupan murros on käynnissä, ja se näkyy työllisyystilanteessa. Työllisyys on laskenut vähittäiskaupassa vuodesta 2011 lähtien, ja huono suhdanne on kiihdyttänyt tätä kehitystä. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana työtuntien määrä väheni vähittäiskaupassa peräti 12 prosenttia ja tukkukaupassa neljä prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Kiihtyvä kansainvälinen ja kotimainen kilpailu on lisännyt tarvetta tehostamiseen ja kustannusten leikkaamiseen. Kaupan yritykset ovatkin panostaneet datan hyödyntämiseen, tekoälyyn ja digitalisaatioon, mikä näkyy työvoiman tarpeen vähenemisenä.
Kaupan liiton ennusteen mukaan vähittäiskaupan työllisyys laskee vuoteen 2026 mennessä noin viidellä prosentilla, mikä tarkoittaa lähes 8000 työpaikan menetystä. Tämä lasku iskee erityisesti suorittavan tason tehtäviin sekä tukitoimintoihin, joissa tekoäly ja automaatio korvaavat yhä enemmän ihmistyötä. Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto muistuttaa, että kauppa on yhä yksityisen sektorin suurin työllistäjä, ja siksi sen työllisyystrendillä on merkittävä vaikutus koko talouteen. Hän peräänkuuluttaa poliittisilta päättäjiltä ymmärrystä kaupan elinvoimaisuuden merkityksestä työllisyyden kasvun kannalta.
Palvelut talouskasvun vetureina
Vaikka Suomen tavaravienti on sakannut, palveluvienti on kasvanut. Tätä kehitystä ei kuitenkaan ole tunnistettu riittävästi elinkeino- ja talouspolitiikassa. Kaupan liitto painottaa, että kestävän talouskasvun saavuttamiseksi on panostettava nykyistä enemmän palvelualojen toimintaedellytyksiin ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Esimerkiksi erikois- ja tukkukauppa tarvitsevat tukea aineettomiin investointeihin, digitalisaatioon ja kansainvälistymiseen.
Päättäjien pitäisi myös varmistaa tasapuoliset kilpailuedellytykset. Kaupan liiton mukaan Suomi ei ole toiminut riittävän voimakkaasti esimerkiksi kiinalaisen halpakaupan sääntelyn suhteen. Myöskään markkinoiden toiminnan tehostamisessa, kuten viinien ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisessa, ei olla oltu tarpeeksi päättäväisiä. Luoto korostaa, että ostovoimaa ja Suomessa tehtävää työtä tulisi tukea veropolitiikalla, jotta vältettäisiin kotimaisen työn hinnan nousu ja kuluttajien ostovoiman heikentäminen.
