Työelämä on kokenut viime vuosina ehkä yhden suurimmista murroksistaan: etätyöstä on tullut paitsi väliaikainen korona-ajan pakokeino myös pysyvä osa työn kulttuuria. Digiaika ei enää rajoitu vapaa-aikaan ja viihteeseen — se muovaa myös työn tekemisen paikkoja, muotoja ja odotuksia. Tässä artikkelissa avaan etätyön muutosta Suomessa, digitalisaation roolia, haasteita ja mahdollisuuksia — sekä mitä tulevaisuus todennäköisesti tuo mukanaan.
Etätyön uudet mittasuhteet Suomessa
Kun koronapandemia alkoi 2020, moni yritys pakotettiin kokeilemaan etätyötä. Yllättävä kokeilu muuttui pysyväksi ratkaisuksi. Useat työntekijät ja organisaatiot huomasivat, että kotona työskentely ei ole vain väliaikaista säästöä tai hätäratkaisu, vaan mahdollisuus järjestellä työ arjen ehdoilla.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2022 etätyötä enemmän kuin monessa muussa EU-maassa: viidenneksi useimmin, kun mitataan kuinka moni työssäkäyvistä työskentelee kotona ainakin joskus. Jos tarkastellaan niitä, jotka työskentelevät vähintään puolet työajastaan etänä, Suomi oli jopa toisena EU-maiden joukossa.
Digitaalisen työn levinneisyys on laaja: Suomessa noin kolme neljäsosaa työssäkäyvistä tekee työtään digitaalisten välineiden varassa. Toimistotyö, ICT-alat, hallinto ja viestintä ovat aloja, joissa etätyö yleistyy voimakkaimmin.
Vaikka rajoitukset vähenivät pandemian jälkeen, etätyön määrä ei juurikaan vähentynyt — pikemminkin hybridimallit yleistyivät. Tämä kertoo siitä, että organisaatiot ja työntekijät ovat oppineet elämään uudenlaisen työn rytmin kanssa.
Digitalisaatio kulissien takana
Etätyö ei ole vain “suunnitelma B” vaan digitalisaatio — softat, pilvipalvelut, yhteistyöalustat — tekee siitä mahdollisen.
Työkalut, jotka mahdollistavat etätyön
- Pilvipohjaiset palvelut (esim. dokumenttien yhteiskäyttö, tiedon varmentaminen)
- Videokokoukset ja etäyhteydet
- Viestintäsovellukset (Teams, Slack, Zoom)
- Projektinhallinta-alustat (Jira, Asana)
- Turvalliset VPN-yhteydet ja etätyön tietoturvaratkaisut
Näiden avulla tiimit voivat toimia hajautetusti ilman, että fyysinen konttori olisi rajoittava tekijä. Virtual workplace -käsitteen mukaan työn paikka voi olla missä tahansa, kun teknologia mahdollistaa saumattoman yhteistyön ja kommunikaation.
Euroopan parlamentin tutkimus korostaa, että etätyön laajuuteen vaikuttavat useat tekijät: työn laatu, instituutiot, digitalisaation taso sekä kulttuuriset tekijät. Suomessa monilla yrityksillä on jo vahva digitaalinen infrastruktuuri, mikä tukee etätyön yleistymistä entisestään.
Etätyön hyödyt ja sudenkuopat
Etätyöllä on selkeitä etuja — mutta samalla se tuo mukanaan haasteita, joita ei voi ohittaa.
Hyödyt
- Joustavuus ja vapaa-aika
Mahdollisuus järjestää työpäivä omien rytmien mukaan, enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille. Useissa tutkimuksissa työntekijät kertovat paremmasta työ-ja vapaa-ajan tasapainosta. - Etäpäivien kustannussäästöt
Matkakulut ja työmatkaan kuluva aika vähenevät — sekä työntekijälle että työnantajalle. Taloudelliset resurssit voidaan kohdentaa muuhun kuin konttorivuokriin. - Tuottavuuden potentiaali
Useat kyselyt ja tutkimukset osoittavat, että monille etätyössä työskenteleminen nostaa tuottavuutta. - Laajempi rekrytointipotentiaali
Organisaatiot voivat palkata työntekijöitä riippumatta heidän fyysisestä sijainnistaan — tämä laajentaa osaajapoolia huomattavasti.
Haasteet
- Yksinäisyys ja eristäytyminen
Puuttuvat kahvitauot, spontaanit keskustelut ja yhteisöllisyys voivat kärsiä. - Innovoinnin hiipuminen
Erityisesti uusien työntekijöiden sisäänajo ja ideasparraus voivat vaikeutua ilman yhteisiä tiloja. Antti Koivulan mukaan etätyö on osittain heikentänyt työyhteisöjen innovointikykyä ja yhteishenkeä. - Tietoturvariskit
Etäyhteydet altistavat organisaation tietoturvariskille, mikä edellyttää huolellisia suojauksia, VPN-järjestelyjä ja koulutusta. - Hallinnan ja näkyvyyden haasteet
Johtamisen perinteiset mallit eivät aina toimi etänä — miten mitata tuloksia, kuinka varmistaa, että työt etenevät? - Erilaiset kokemukset eri rooleissa
Esimiehet saattavat kokea kuormitusta valvonnasta ja etätyöntekijöiden tukemisesta, kun taas työntekijät kohtaavat stressiä työn ja vapaa-ajan rajoista.
FIOH:n (Finnish Institute of Occupational Health) tutkimusten mukaan etätyö voi lisätä hyvinvointia ja vähentää kuormitusta — mutta hyödyt eivät jakaudu tasaisesti eri henkilöstöryhmien kesken. Lisäksi etätyön vaikutukset motivaatioon ja hyvinvointiin riippuvat yksilöllisistä olosuhteista, kuten kotitoimiston varustelusta ja työn luonteesta.
Etätyön käytännön vinkkejä ja onnistumisen kulmakivet
Etätyön sujuvuus ei ole sattumaa — se rakentuu tietoisilla valinnoilla ja kehittyvillä käytännöillä.
Käytännön niksit etätyöhön
- Luo erillinen työtila kotona — visuaalinen ja henkinen raja työn ja vapaa-ajan välillä
- Aikatauluta tauot ja pidä “etätyön taukorytmi” — esimerkiksi kävely, venyttely tai kahvitauko
- Kommunikoi ennakoivasti — päivittäiset check-in -hetket tai stand-up-palaverit
- Käytä yhteistyöalustoja tehokkaasti — dokumenttien yhteiskäyttö, projektiseuranta
- Huolehdi ergonomiasta — oikea kalustus, hyvää valaistus, näytön korkeus
Johtamisen ja HR:n näkökulma
Organisaatioiden kannattaa kehittää näitä kyvykkyyksiä:
- Tulospohjainen johtaminen — mittarit työn tuloksesta, ei läsnäolosta
- Koulutus etätyön johtamiseen — esimiesroolit vaativat uusia taitoja
- Tuki teknologialle — järjestelmät toimiviksi, käyttäjille tuki
- Yhteisöllisyyden rakentaminen — virtuaalitapahtumat, yhteiset kick-offit, vuorovaikutteisuus
- Selkeät etätyökäytännöt — milloin toimistolle, milloin etätyöhön, kulttuuriset säännöt
Etätyö ja työn muutos — suuntaviivoja tulevaisuuteen
Etätyö ei ole trendi, joka katoaa — se syrjyttää vanhaa toimistokulttuuria. Katso, mihin suuntaan tämä muutos kulkee.
Tulevaisuuden vahvat suuntaukset
- Hybridityön voittokulku
Täysin etänä työskentely on harvinaisempaa: hybridimallit — osa viikosta kotona, osa toimistolla — yleistyvät. - Etätyö “remote-first” -hengessä
Joissain organisaatioissa etätyö otetaan oletusarvoksi, toimisto on vaihtoehto, ei pakko. Suomessa on sivusto, Etätyö-Suomi, joka listaa yritykset, joissa 100 % etätyö on mahdollista. - Teknologinen uudistuminen
Virtuaalitodellisuus (VR), lisätty todellisuus (AR) ja entistä kehittyneet yhteistyöalustat voivat tuoda etäkokouksiin syvemmän läsnäolon tunteen. - Paikkariippumattomuus ja diginomadismi
Työtä voidaan tehdä missä tahansa — kotona, maaseudulla, vaikkapa eri maasta käsin. Tämä muuttaa myös asuntomarkkinoita ja aluekehitystä. - Kestävyys ja ympäristövaikutukset
Vähemmän työmatkoja tarkoittaa vähäisempää päästöä. Toisaalta datakeskusten energiankulutus ja laitteiden elinkaaret nousevat tarkasteluun — digimuutos ei ole automaattisesti “vihreää”.
Etätyön muutos työn kuvassa — yhteenvetolistat
Seuraava vertailu osoittaa, miten työn kuva on muuttunut ennen ja nyt:
| Ominaista ennen pandemiaa | Ominaista nykyisessä etä-/hybridityössä |
|---|---|
| Toimistotyö kokonaan paikalla | Työpaikka vaihtelee: koti, toimisto, muu paikka |
| Päivät määritelty 9–17 | Joustavat työajat, osittainen liukuma |
| Kasvokkaiset kokoukset | Videopalaverit, asynkroninen työ |
| Lähikontakti tiimin jäseniin | Kuratoidut sosiaaliset hetket ja digiyhteydet |
| Helppo näkyvyys esimiehelle | Tarve tulosmittareille ja proaktiivisuudelle |
Lisäksi tässä erittely muutoksen vaikutuksesta työn eri osa-alueisiin:
- Työn organisointi: selkeä vastuunjako, viestintä, johtajuus
- Hyvinvointi: työergonomia, palautuminen, työ-/vapaarajat
- Teknologia: investointi alustoihin, tietoturva, infrastruktuuri
- Yhteisöllisyys: tiimitapahtumat, mentorointi, kulttuuri
- Työsuhteen rakenne: remote-first, työpaikkariippumattomuus
Työ kuin scifi — vertaus menneestä tulevaan
1970-luvun scifitarinoissa työpaikka, avaruusalus, mysteerit ja koneälyt loivat visioita tulevaisuudesta. Nykyinen tilanne muistuttaa monin tavoin näitä kuvitelmia — paitsi että koneet eivät ole vieraita, vaan kotonasi istuvia apureita. Videoteitse kommunikaatio, tekoälyavusteiset kalenterit ja hajautetut tiimit ovat arkipäivää.
Fyysiset toimistot, joita ennen pidettiin työelämän lippulaivana, ovat mukautuneet: ne muuttuvat kohtaamispaikoiksi, inspiraation tiloiksi, yhteisön solmukohdiksi. Etätyö ei ole vain muuttanut työn paikkaa — se on muuttanut merkitystä, suhdetta ja työn rajaa.
Scifissä ihmiset ohjaavat avaruusaluksia loogisesti järjestetyin komentopaneelein; nykyään etätyötä tekevä avaa läppärinsä ja käynnistää videoyhteyden — teknologia yhdistää, laajentaa ja haastaa meidät uudelleen. Enää ei ole etäisyys, on vain eri mitaluokkaisia yhteyksiä.
